Vaikka laskun sisältö tarkistettaisiin kuinka huolellisesti tahansa, toisinaan asiakkaalle lähetettyä laskua on silti pakko muokata. Muutosten toteuttamistapaan ei löydy yleisohjetta, vaan se on harkittava tapauskohtaisesti. Lähtökohtana on aina muutostarve: kaivataanko muutosta eräpäivään tai maksajaan vai vaativatko laskun toimenpiderivit korjausta.

Heinäkuussa 2017 voimaan tullut rahanpesulaki asettaa asianajotoimialan toimijoille velvollisuuden tuntea asiakkaansa ja näiden liiketoiminta sekä ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista tai terrorismin rahoittamisepäilystä. Osa toimistoista on asiassa hyvinkin edistyksellisiä, osa vasta miettii optimaalista työkalusettiä. Tunnistamista tukevien työkalujen tarjonta onneksi paranee jatkuvasti.

Suomen Asianajajaliiton tarkastuslakimies Kristiina Sare tarjoili tärpit asiakkaan tunnistamiseen 5.4.2019 järjestetyillä Asianajoassistenttipäivillä Scandic Grand Marinassa Helsingissä.

Laskutusta ja suorituksia koskevien kysymysten ratkominen on kuulunut päivittäiseen työhöni jo pitkään; aiemmin työskennellessäni asianajotoimiston myyntireskontran hoitajana ja nykyisin opastaessani CSI:n asiakkaita ohjelmiston käyttöön liittyvissä asioissa.

Kirjanpitorytmin mukaan kysymykset painottuvat tiettynä aikana kuukaudesta erityisesti myyntireskontrassa tehtäviin muutoksiin. Kokemus on osoittanut, että muutoksia voi tehdä monella tapaa, ja että toisinaan saattaa olla vaikea hahmottaa, miten muutos kannattaa tehdä, jotta se vastaa hyvää kirjanpitotapaa ja on optimaalinen kokonaisuuden kannalta.

Blogikirjoitussarjassani pyrinkin jakamaan yleisiä hyväksi koettuja käytäntöjä myyntireskontran hoitoon CSI-ohjelmistossa. Tässä kirjoituksessa keskityn kirjauspäivän merkitykseen sekä myyntireskontraan tehtävien muutosten näkymiseen kirjanpidon raporteilla.

Ensimmäinen kerta luo unohtumattoman muiston. Hyvästä käytettävyydestään tunnettu CSI-pilvipalvelu joutui tänä syksynä yllättäen palvelunestohyökkäyksen oheiskärsijäksi.

Yksi viimekeväisen asianajotoimialan innovaatiotapahtuman Lexpon pääteemoista, ”Legal Project Management”, oli erityisen osuva. Asianajotoimistot näkevät paljon vaivaa antaakseen asiakkaan toimeksiannolle mahdollisimman oikean hinta-arvion. Pienemmälle fokukselle jää sen varmistaminen, että annetussa arviossa pysytään. Loppulaskuun vaikuttavat oleellisesti toimeksiannosta päävastuussa olevan juristin projektinhallintataidot. Pahimmassa tapauksessa sovitun hintakaton ylitys havaitaan vasta laskutusvaiheessa.